Kalannin kirkko I osa

ISBN 951-97552-2-5
Painopaikka Newprint Uusikaupunki 1999
Teksti Leila K. Tuominen
Kuvat Jukka Salonen EFIAP, ARPS
Koko A4, kovat kannet
Nelivärinen paperiyliveto
Mattalaminointi
Liinalankasidottu
204 värikuvaa
160 sivua
Hinta 34 € + lähetyskulut
Yhteistarjous
Kalannin kirkko I ja II osa 63 € + lähetyskulut
 
Kalannin Pyhän Olavin kirkon rakentaminen ajoittuu 1390-luvulle. Kuvateos kertoo kirkkorakennuksen harmonisesta kauneudesta, sen arvokkaista kalkkimaalauksista ja taideaarteista.
Upeat seinä- ja holvimaalaukset ovat Pietari Henrikinpojan koulukunnan (Taivassalon ryhmä) vuosina 1470-1471 tekemiä.

Seinämaalaukset on kuvattu teosta varten siltä korkeudelta, jossa ne kirkossa ovat. Pyhimysmaalausten yhteydessä kerrotaan kunkin pyhimyksen elämänkertatietoja ja taiteessa käytetyistä tunnusmerkeistä.
 
Teoksessa esitetään myös Kansallismuseoon sijoitettu, Kalannin kirkossa aiemmin ollut Pyhän Barbaran alttarikaappi, jota pidetään lajissaan Pohjoismaiden arvokkaimpana.
Kirkkomuseossa olevat keskiaikaisia pyhimyksiä esittävät puuveistokset sekä parvien komeroissa olleet maalaukset esitellään kukin erikseen.
Teoksen valokuvat Jukka Salonen on kuvannut vuosina 1998-99.

Pyhän Barbaran alttarikaapin vaiheista:

Pyhän Barbaran alttarikaappia pidetään Hampurissa 1400-luvun  alkupuolella työskennelleen Mestari Francken työnä. Vuosille 1410-1415 ajoitettu alttarikaappi on hurskaan taiteilijamunkin nuoruuden työ. Siitä miten mittaamattoman arvokas alttarikaappi on Kalannin kirkkoon tullut, ei ole varmaa tietoa. Perimätiedon mukaan se on löydetty merestä ajelehtimasta. Alttarikaappi on saatettu alunperin tilata Turun tuomiokirkkoon. Turun piispa Maunu II Tavast (piispana 1412-50) perusti Turun  tuomiokirkon Pyhän Katariinan kappeliin alttarin myös Pyhälle Barbaralle. Maunu II Tavast oli tunnetusti kirkollisen taiteen suosija, joten hänen toimintansa Barbara-kaapin Suomeen hankkimiseksi on täysin oletettavaa.

Pyhän Barbaran alttarikaappi on paksuista tammilaudoista valmistettu, ulkoreunoiltaan  punaiseksi maalattu ns. kaksoissiipialttari. Sen rungon korkeus on 200 cm, leveys 131 cm ja syvyys 21,7 cm, leveys avatuin siivin 260 cm. Avattaessa kaapin sisempi ovipari, paljastuu näkyviin tammesta veistetty korkokuvasarja, joka kuvaa tapahtumia Neitsyt Marian elämästä. Liturgisesti arvokkaampi korkokuvasarja on alttarikaapin juhla-asu. Keskeisessä korkokuvassa on liikuttavan humoristinen yksityiskohta jossa apostoli raapii arkisesti jalkapohjaansa. Kuuluisaksi alttarikaappi on tullut Barbara-legendaa esittävän kuvasarjan vuoksi, joka on maalattu ensimmäiseen oviaukeamaan liitupohjustukselle temperaväreillä. Kuvapintojen mitat ovat 90,6–92,5 x 53,6–54,5 cm. Alttarikaapin ovet olivat vuosina 1922-1925 Hampurin Taidehallissa restauroitavina. Tällöin työ varmistui mestari Francken tekemäksi. Francken tiedetään varmuudella valmistaneen myös Englannin Canterburyn, Pyhän Tuomaan tarua kuvaavan alttarikaapin, joka nykyään on Hampurin Taidehallissa. Kaapin ollessa suljettuna alkuaan nähtävillä oli liitupohjustukselle maalattu vaalean harmaa temperaväri, joka oli jossain vaiheessa peitetty taivaansinisellä marmoroidulla öljyvärillä. Restauroinnin yhteydessä marmorointi poistettiin, tällöin kuitenkin ovia parkkeroitaessa alkuperäinen maalaus hävisi.

Francken nimi mainitaan asiakirjoissa ainoastaan maalausten yhteydessä. Barbara-kaapin korkokuvat ovatkin ilmeisesti jonkun toisen taiteilijan veistämät. Luonnosten tekijänä on kuitenkin saattanut olla Francke. Jeesuksen syntymää esittävä kuvasommitelma näet muistuttaa edellä mainitun Tuomas-alttarin maalauksia. Barbara-alttarin korkokuvat on  alunperin maalattu samoilla temperaväreillä kuin Barbara-sarjan maalaukset. Tämä on voitu varmistaa päällemaalauksen poistokokein. Francke onkin mitä ilmeisemmin itse maalannut myös veistokset. Maalari Joh. Hellsten on maalannut alttarikaapin uudelleen vuosina 1841-1843.

Suomen Muinaismuistoyhdistyksen II taidehistoriallinen retkikunta teki matkan Kalantiin vuonna 1874 ja suoritti tutkimuksia kirkossa. Muistiin on tällöin merkitty mm. alttarilla ollut, hyvin säilynyt pyhimyskaappi. Kirkossa 1884 tehdyn suuren konservointi- ja korjaustyön yhteydessä Barbara-kaappi siirrettiin alttarilta pohjoislaivan ensimmäisen holvivälin pohjoisseinälle.

Kalannin kirkossa satojen vuosien ajan ollut Pyhän Barbaran alttarikaappi myytiin 1903 Muinaismuistoyhdistykselle 5000  markalla. Vuoden 1998 rahan arvoksi muutettuna  se on 103600 mk. Alttarikaappi lunastettiin Antellin valtuuskunnan varoilla. Sitä säilytetään nykyisin kansallismuseossa. Se on eittämättä kansallismuseon huomattavin ja tunnetuin taideaarre.