Hertta Aalto


Männäisten kansakoulun ensimmäinen opettajapariskunta Fredrik ja Ida Aalto sekä heidän tyttärensä Hertta. Kuvan on Fredrik Aalto itse kuvannut Männäisten koulun pihapiirissä vuonna 1890. Aallon olalla hänen kameransa suojalaukku.


Hertta kutomassa pitkävartisia sukkia.


Hertta Aalto kotinsa puutarhassa.


Hertta pukeutunut tuntemattomaan kansallispukuun.


Hertta maalaa kotinsa Männäisten kansakoulun puutarhassa.


Hertta oli nimensä mukainen.

 

Hertta Aalto oli Kalannin (tuolloin Uusikirkko Tl.) Männäisten kansakoulun ensimmäisten opettajien Fredrik ja Ida Aallon ainoa lapsi.  Hän oli syntynyt 1888.

Hertta eli varsin suojattua elämää. Aallon perheessä apulaisena toiminut, Velluan Jaakkolan talosta kotoisin ollut Aina Jaakkola huolehti tytöstä vanhempien ollessa työssä. Oli tarkoin valittu kenen kanssa Hertta sai leikkiä. Harikkalan kartanon tyttäret olivat sopivaa seuraa.

Hertan, kuten hänen äitinsä vaatteet, valmisti Kylähiiden kylässä asunut erittäin taitava ompelija Olga Söderholm.  Kumpikin oli erittäin hienosti puettu.
Suuri muutos Hertan elämässä oli kun hän kymmenvuotiaana muutti Raumalle aloittaessaan siellä koulun. Hertta oli lahjakas, luonteeltaan herkkä, ehkä hieman alakuloisen oloinen nuori. Kotikasvatus oli ankaraa, enemmän oli kiellettyä kuin sallittua. Raumalle muutto toi vapaammat tuulet tytön elämään.

Hertasta  kehkeytyi kaunotar, joka kiinnitti vastakkaisen sukupuolen huomiota. Lukioaikana Hertta oli kihloissa koulutoverinsa kanssa.  Mitä ilmeisimmin äiti ei hyväksynyt asiaa ja kihlaus purkautui.  Herkkään mieleen tuli haava, joka ei koskaan parantunut.

Ylioppilaaksi Hertta tuli Rauman lyseosta vuonna 1907. Tämän jälkeen hän jatkoi opintojaan Helsingin Yliopistossa ja Ateneumissa. Suuressa kaupungissakaan Hertan kauneus ei jäänyt huomaamatta. Ihailijoita riitti. Tällöin Hertta seurusteli erään taiteilijan kanssa. Tätäkään äiti ei ilmeisesti hyväksynyt ja seurustelu päättyi. Eräiden tietojen mukaan Hertta olisi tapaillut myös venäläistä upseeria. Venäläinen oli myös sopimatonta seuraa.

Hertan terveys alkoi järkkyä ja hän joutui keskeyttämään opintonsa. Lääkäri kehotti Herttaa matkustamaan ulkomaille. Tällöin olisi mahdollisuus päästä uuden aikaiseen hoitoon, ja siinä ohessa ehkä jopa jatkaa keskeytyneitä opintoja. Hertta innostui asiasta. Matka oli pettymys ja se keskeytyi. Hertta palasi takaisin kotimaahan ja asettui asumaan Raumalle.

Fredrik Aallon sairastuttua Hertta palasi äitinsä pyynnöstä kotiin hoitamaan isäänsä. Isä kuoli alkuvuodesta 1917. Näin ollen hän ei ehtinyt kokea Suomen itsenäisyyttä.

Hertan sairaus eteni. Äidin ja tyttären välit hankaloituivat entisestään. Hertta joutui sairaalaan useiksi vuosiksi. Hän ei suostunut tapaan äitiään, tätiään eikä ketään muutakaan henkilöä. Äidin kuoltua Hertta tuli pois sairaalasta ja muutti äitinsä eläkepäiviensä aikaiseksi asunnoksi rakennuttamaan taloon Kalantiin, Männäisten koulun välittömään läheisyyteen. Siellä hän eli vaatimatonta, syrjään vetäytynyttä elämää.

Hertta kirjoitti suurimman osan tuotannostaan Kalannissa. Monet runot syntyivät siitä mitä hän näki kotinsa ikkunasta tai pihaltaan sekä kauppamatkalla näkemästään ja kokemastaan. Myös hautausmaa ja vuodenaikojen vaihtelu innoittivat Herttaa.

Hän kuvaa runojensa syntyä näin:

Muistan jotakin,
tiedän jotakin,
koen jotakin.
Kuulen, näen ja tunnen jotakin.
Ja mieliala sieppaa lennosta tuon pallon
ja leikkii sillä niin kuin tahtoo.
Se on kuin tapaus,
voima luonnon,
eikä teko.
 
Hertta antaa esimerkin runon synnystä:

Kaipuu
Katselin äsken tapausta pientä,
joutavaa, pientä
tuumien.
Hyttynen kierteli lamppua kuumaa,
kirkasta, kuumaa
ihaillen.
Kaipuun näin
Ikaroksen.
 
Hertta Aalto kuoli tammikuussa 1970. Hänet on haudattu Kalannin kirkkomaalle, lähelle sakariston koilliskulmaa.

Hertta Aallon kirjallista tuotantoa on julkaistu seuraavissa Leila Koo:n kirjoissa:

- Kalannin kirkko I osa. 1999
- Aaltoja. 2005
- Heijastuksia. 2007
- Aika. 2008

Lisäksi Hertta Aallon kirjallista tuotantoa on julkaistu Rauno Mäkisen toimittamassa sukukirjassa.

 

Copyright Leila K. Tuominen
Design Madeby.net