Aaltoja-teoksen runot ovat kalantilaisen Hertta Aallon (1888–1970) tuotantoa. Aaltoja-teoksen kuvat ovat uusikaupunkilaisen Jukka Salosen EFIAP, ARPS tuotantoa.
Kuvat esittävät Eurajoessa olevaa Paineliankoskea eri vuoden- ja vuorokaudenaikoina ja ajoittuvat vuosille 2000–2005. Ne on kuvattu diafilmille. Kuvia ei ole käsitelty tietokoneella.

Epätäydellisyyksiä

Ei mikään latva yllä taivaaseen.
Sen oma voimanpuute
ja sen kumppanit
estävät sen.

Ei kukaan ihminen
nää koko totuutta,
kun oma voimanpuute,
elon moninaisuus
estää sen.

Pieni koski

Hei, nuutunut nurmi
ja ruohonkorret,
on roudassa maa,
mut kahlehtivaa
jääkantta ei ylläni enää!

Ja metsät ja niityt
ja koivunoksat
- nyt havatkaa!-
On kylmä maa,
mut kukkimaan
ovat aaltoni pienet yltyneet.
Joka harjalla aurinko tuikkii.
Ja ihmiset,
ihmiset untelopäät,
jo säihkyvät säkenet
hyörinä käy.
Mä kiviä lennätän peltoihinne
ja tähtituiskuna välkyn.

Oon hiukka vain,
vain huikkanen,
mi muuttuu
ja muovautuu,
niin kuin tahtoo,
Hän, tuo voimakkain.

Mä itsenikin ikävättä jätän,
sen suuremmatta ikävättä jätän.
Ja unhotan,
ja entisyyten´ katoo,
kun sitä voima vaatii,
Hän
tuo mahdikkain.