Muistoja

	ISBN 798-952-67146-2-2 Painopaikka Newprint Oy Raisio 2010 Toimittanut Leila K. Tuominen Kuvat Jukka Salonen EFIAP, ARPS Kovat kannet Nelivärinen paperiyliveto Mattalaminointi Koko B5, 25.5 x 18.5 cm ? kuvaa 128 sivua Hinta 25 € + lähetyskulut
Muistoja-kirjan etukansi on kuvattu uusikaupunkilaisen Rosa Blomin vuodelta 1880 peräisin olevasta muistokirjasta.

Kirjassa kerrotaan muisto-kirja perinteen alkaneen 1500-luvun loppupuolen saksalaisista yliopistoista. Tavan vähittäisestä leviämisestä Saksan naapurimaihin ja niistä edelleen kaikkialle maailmaan. Ensimmäiset kohtuuhintaiset kiiltokuvat tulivat kauppoihin 1860-luvulla.

Alkuaan nuorten miesten tavasta tuli vuosisatojen kuluessa pääasiassa naisten ja etenkin nuorten tyttöjen harrastus. Kirjaan kirjoittivat niin luokkatoverit, sukulaiset kuin opettajatkin.

Muistoja-kirjassa on poimintoja eteläsatakuntalaisilta ja vakkasuomalaisilta paikkakunnilta olevista vuosien 1878-1994 muistokirjoista. Paikkakunnat joilta lähdekirjoina olleet 105 muistokirjaa olivat, ovat: Eura, Eurajoki, Hinnerjoki, Harjavalta, Impilahti, Kalanti, Karjala Tl, Kiukainen, Kokemäki, Kustavi, Laitila, Lappi TL, Laukaa, Lokalahti, Luvia, Mynämäki, Nakkila, Orivesi, Panelia, Pori, Pyhämaa, Pyhäranta, Rauma, Rauman mlk, Säkylä, Taivassalo, Uusikaupunki ja Vehmaa.

Helsinki, Huittinen, Kullaa, Kuopio, Lieto, Mietoinen, Muurla ja Turku olivat paikkakuntia joissa oli myös kirjoitettu muistoja ja liimattu kiiltokuvia lähdekirjoina olleisiin muistokirjoihin.

Kuvattujen kiiltokuvien lisäksi Muistoja-kirjassa esitetään myös Jukka Salosen kuvaamia jääkuvia.

Muistoja-kirjan takakannen vasemman puoleinen kiiltokuva on kuvattu uusikaupunkilaisen Suoma Roslöfin vuodelta 1905 olevasta muistokirjasta. Oikean puoleinen kiiltokuva on kuvattu uusikaupunkilaisen Elna Brandtin vuoden 1909 muistokirjasta.	1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun muistokirjojen kannet olivat näyttäviä, kuten hinnerjokilaisen Edla Uusikartanon vuodelta 1906 oleva muistokirja osoittaa.	Muistoja-kirjan kansiaukeaman oikea puoli.
Muistoja-kirjan sivu 107	Säkyläläisen Asta Flemingin 1940-luvun alkupuolelta olevassa muistokirjassa oli muutama paksuimmalta kohdaltaan noin kolmenmillin vahvuista mattapintaista kiiltokuvaharvinaisuutta.	Ensimmäinen Leila Koo:n kirjoittama runo syntyi, kun kirjan taittanut Emil Hyvärinen teki viimeisiä korjauksia Muistoja-kirjan taiton yhteydessä.