Muut:
Näyttelyt Kalannin kirjaston näyttelytilassa
Sukututkimuksen satoa
Nimensä mukainen näyttely 1994
Pula-alan joulu
Vuosien 1939 - 1950 jouluihin liittyvää materiaalia 1996
Itsenäisyyden vuosikymmenet
Kirjallisuutta, valokuvia, esineitä ja käsitöitä itsenäisyytemme jokaiselta vuosikymmeneltä. 1997
Kuvista ja käsikirjoituksesta kirjaksi, yhteisnäyttely Jukka Salosen EFIAP, ARPS kanssa
Esillä mm. kirjan teon vaiheet kotona ja kirjapainossa 1999
Poimintoja käsityöharrastuksen viideltä vuosikymmeneltä
50-vuotispäivän merkeissä koottu näyttely, jossa eri työmenetelmillä tehtyjä käsitöitä. 2000
Vanhat leikkikaluni
Lasten kulttuurikuukauden merkeissä koottu näyttely 2001
Kappelintien flikat. Kädentaitoja; käsitöitä ja maalauksia
Yhteisnäyttely Minna Harkaksen kanssa 2003
Museot:
Antolan tilan kotimuseo
Lapsuusajan harrastus. Kokoelma kerätty loppusyksyllä 1960 ja keväällä 1961.
(Kokoelma loppui vuonna 1967 tilakaupan yhteydessä.)
Antolan tilan pula-ajan huone
Kotitalousirtaimistoa ja tekstiilejä vuosilta 1930-1955.
Kokoelma Antolan tilan pihapiiriin kuuluvassa luhtirakennuksessa. 1988
Antolan tilan maatalouden työvälineiden museo
Kokoelma vanhassa riihessä. 1989
Asut:
 |
Antolan muinaispuku Tekstiilitöiden suunnittelu ja toteutus Leila Koo. Käsineiden esikuvana on hautalöytö Kaarinan kirkonmäen kaivauksista. Taotut korut; hevosenkenkäsoljet, risti/apilariipus, 5 sormusta Johanna Iso-Järvenpää. |
 |
Antolan tilan piian asu Suunnittelu ja valmistus Leila Koo. Seppä Janne Marttiini on vanhoja perinteitä kunnioittaen 1920-luvulla suunnitellut tämän puukon mallin. Valmistettu arktisissa olosuhteissa alkuperäisen mallin mukaan, vanhoja perinteitä kunnioittaen Janne Marttiinin aikanaan perustamassa puukkotehtaassa.
|
Ideat:
Idea Kalannin kirkon 600-vuotisjuhlan erikoisleimasta
Järjestelyt postin kanssa hoiti Kauko Nikko.
Erikoisleiman suunnitteli postin oma suunnittelija taiteilija Tapani Talari. Leimasta tuli vaihtuvapäiväinen erikoisleima. Leiman aihe oli sama jokaisena päivänä, vain päivämäärä vaihtui.
Juhlaviikko oli elokuussa 1999. Erikoisleimaa oli saatavilla virsimaratonin ajan 15.-17.8.1999 sekä Pyhän Olavin kirkon 600-vuotisjuhlapäivien ajan 20.-22.8.1999.
Erikoisleimakooste
 |
Leila Koo ideoi erikoisleimakoosteen, jossa aito postimerkki oli leimattu kulloisenkin päivän leimalla. Erikoisleimakooste oli myynnissä juhlaviikolla. |
Hymnarium Calandiense -konsertti
 |
Idea ja järjestelyt Kalannin kirkon keskiajalta peräisin olevan, Hymnarium Calandiensena tunnetun hymnikokoelman joidenkin osien esittämisestä Kalannin kirkossa kesällä 2001. |
Postikortti Hymnarium Calandiense -konsertin johdosta
 |
Leila Koo valitsi Hymnarium Calandiense -korttiin tulevat Jukka Salosen ottamat valokuvat. Eemil Hyvärinen suunnitteli kortin ulkoasun. Sisäaukeamalla näyte rukoushetkiin tarkoitetuista sävelmistä. Omakustanne 2001. |
Leivontaidea
Laitilassa järjestetyn leipäkilpailun makeiden leivonnaisten sarjan voitto reseptillä Hiekkahoukutus.
Hiekkahoukutus:
3 kananmunaa
3 dl sokeria
4 dl perunajauhoja
1 tl leivinjauhetta
200 g voi- tai margariinisulaa
omenasosetta
Kananmunat ja sokeri vatkataan kuohkeaksi vaahdoksi. Perunajauho-leivinjauheseos siivilöidään tasaisesti joukkoon. Lopuksi lisätään sulatettu, jäähtynyt rasva.
Hiekkahoukutukset tehdään ns. Amerikan muffiinivuoissa (Pirkka). Hiekkahoukutuksia tämän ohjeen mukaan tulee 20-24 kpl riippuen siitä koristellaanko ne vai ei.
Taikina jaetaan tasaan vuokiin. Pinnalle laitetaan noin ruokalusikallinen omenasosetta. Se painuu pohjaan ja tekee lusikalla syötävästä houkutuksesta herkullisen. Tämä on arkiversio.
Juhlavampi versio Hiekkahoukutuksesta tulee, jos koristelee kermavaahdolla ja jollakin punaisella hillolla, kuten mansikka-, vadelma-, mesivadelma-, puolukka- tai punaherukkahillolla.
Hiekkahoukutukset muistuttavat laitilalaissyntyisestä, Tampereella elämäntyönsä tehneestä kultaseppä Kustaa Hiekasta.
Sateenkaarikakku
 Perus Sateenkaarikakku |
4 kanamunaa 2 dl sokeria 1 dl perunajauhoja 1 dl vehnäjauhoja 2 tl leivinjauhetta Sopivan kokoinen leivinpaperi voidellaan ja laitetaan korkeareunaiselle uunipellille. Kananmunat ja sokeri vatkataan kuohkeaksi vaahdoksi. Jauhot lisätään sihdin läpi muna-sokerivaahtoon. Taikina levitetään tasaiseksi levyksi uunipellille. Kypsennetään n. 200° uunissa. |
Tehdään toinen kakkulevy, mutta sen taikinaan lisätään 3-4 tl kaakaojauhetta (sekoitetaan jauhoihin).
Täyte:
150 gr voita tai margariinia
runsas dl sokeria
(1 munan keltuainen)
kolmea eri väriä olevaa karamelliväriä
Rasvat ja sokeri vatkataan hyväksi vaahdoksi. (Haluttaessa voidaan vatkata joukkoon 1 munan keltuainen). Rasva- sokerivaahto jaetaan kolmeen saman suuruiseen osaan. Osat värjätään kukin erivärisellä karamellivärillä (esim. punainen, sininen ja vihreä).
Kumpikin kakkulevy jaetaan neljään saman suuruiseen osaan. Yhtaikaa valmistuu kaksi sateenkaarikakkua. Ruskea pala laitetaan alimmaiseksi ja voidellaan halutun värisellä rasva-sokerivaahdolla. Sitten laitetaan vaalea levy joka myös voidellaan. Seuraavaksi tulee ruskea levy joka myös voidellaan. Päällimmäiseksi tulee vaalea levy.
Reunat siistitään tasaiseksi.
Päällyste:
2 dl kermaa
Kerma vatkataan kuohkeaksi vaahdoksi. Sateenkaarikakun päällys ja pitkät sivut peitetään kermavaahdolla. Sateenkaarikakun päälle sirotella halutunlaisia nonparelleja. Annetaan asettua muutama tunti viileässä.
Sateenkaarikakku on ns. kuivakakku, joten se leikataan ennen tarjolle viemistä runsaan sentin vahvuisiksi siivuiksi.
Sateenkaarikakku ja taivas
 Sateenkaarikakusta voi tehdä myös oikean sateenkaaren muotoisen. Siitä voi tehdä myös sellaisen kakun jossa on myös taivas mukana. |
Valmistetaan kaksi vaaleaa ja yksi tumma levy. Valmistetaan kuten edellä kerrottiin. |
Jos vieraiden määrä vaatii, voidaan laittaa kaksi levyä taivaan kanneksi. Tällöin täytettä on valmistettava enemmän.
Kaarevalle sateenkaarikakulle voidaan tehdä myös sellainen aluslevy joka on jaettu maankamaraksi ja taivaankanneksi. Taivaankannelle voidaan laittaa pilvenhattaroita ja maankamaralle pieniä kukkasia.
Kaarevaa sateenkaarikakkua valmistettaessa jää tähteeksi palasia joista voi koota pieniä sateenkaarikakkuja.
Marenki joutsenet
 |
5 kanamunan valkuaista Valkuaiset erotetaan hyvin keltuaisista ja vatkataan kovaksi vaahdoksi. Vaahdon on pysyttävä astiassa, vaikka se käännetään alassuin. Sokeria lisätään erittäin hitaasti, kokoajan vatkaten. Vatkaamista jatketaan vielä senkin jälkeen, kun kaikki sokeri on lisätty. Muoviastia ei ole hyvä vatkaamiseen. Marenkiseoksesta pursotetaan leivinpaperilla päällystetylle leivinpellille joutsen vartaloita ja kauloja. Kuivataan uunissa n. 50 asteen lämmössä 4-6 tuntia. |
Leivotaan uunipannullinen ns. perussokerikakkua
4 kananmunaa
2 dl sokeria
2 dl perunajauhoja
1 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 dl kermaa
Kananmunat ja sokeri vaahdotetaan kuohkeaksi. Jauhoseos lisätään sihdin läpi. Levitetään tasaiseksi levyksi leivinpaperilla päällystetylle uunipellille. Paistetaan 200 asteessa.
Valmiista levystä otetaan pyöreällä muotilla sopivan kokoisia kakkuja, jotka laitetaan paperiseen leivosvuokaan. Kakulle laitetaan lusikallinen kovaksi vatkattua kermaa. Joutsenen vartalo asetetaan kermalle ja kaula sovitetaan sopivasti vartalon alle. Halutessa joutsenelle voi laittaa sulatetusta suklaasta silmät.
Marenki joutsenia voi pakastaa. Nostetaan suoraan pakastimesta pöytään. Tällä tavoin tarjolle tuotuna joutsenen kaula pysyy hyvin paikoillaan eikä kallistu.
Hymnarium Calandiense -hyytelö
 |
200 gr lauantaimakkaraa pieninä paloina Liemi |
Astia, josta valmis hyytelö irtoaa hyvin, huuhdellaan vedellä. Ainekset sekoitetaan keskenään hyvin ja laitetaan hyytymisastiaksi valittuun astiaan.
Vesi ja kasvisliemikuutio kiehautetaan. Siihen sekoitetaan liivatejauhe. Seos kaadetaan hyydyttämisastiassa olevien ainesten päälle ja sekoitetaan hyvin.
Annetaan olla yön yli kylmässä. Kumotaan tarjoiluastialle, koristellaan halutulla tavalla.