Kananmunia

Materiaali aivina ja rohdin.

Kananmunat tekstiilityö sai idean siihen aikaan kun Leila Koo hoiti lattiakanalassa asustavia kanoja. Vuodesta toiseen Leila Koo keräsi päivittäin toistatuhatta kananmunaa munintapesistä ja pakkasi ne laatikoihin. Kananmunia tuntui olevan kaikkialla, niitä syntyi käsitöihinkin.

Vain vähän rakkautta

Materiaali villalanka.
Aihe alkoi kehittyä kun Leila Koo oli jouluna TYKS:ssa potilaana. Osastolla olleessa joulukuusessa oli koristeena hoitajien punaisesta puuvillalangasta virkkaamia pieniä sydämiä. Kotiuduttuaan Leila Koo teki yhden sydämen. Vuosien kuluttua sydän löytyi. Se oli pieni ja orvon oloinen. Niinpä Leila Koo teki sille kehykset.

Alku 1975

Materiaali villalanka. Sai nimensä vasta valmistuttuaan.

Tähteitä 1975

Materiaali villalanka. Alku-ryijyn valmistamisesta jäi lankaa. Näin syntyi Tähteitä.

Köyhän ryijy 1976

Materiaali villalanka. Alku-ryijyn ja Tähteitä valmistumisen jälkeen oli vielä lankaa. Näin syntyi Köyhän ryijy. Nukituskoukulla tehdyn nukituksen lisäksi käytetty myös spiraalihapsua.

Nuukuuden huippu

Kastemato kukkamaassa 1976. Materiaali rohdin- ja villalanka sekä rohdinkangas. Hapsut tehty fransu-tekniikalla rohdinlangasta. Alku- ja Tähteitä-  sekä Köyhän ryijyn valmistumisen jälkeen oli vielä lankaa tai oikeammin langanpätkiä. Lisäksi Leila Koo käytti vaalean vihreää lankaa, joka oli peräisin hänen kymmenvuotiaana kutomastaan pieneksi jääneestä villatakista. Näin syntyi työ, jolle tuli kaksi nimeä.

Sadepisarat 1977

Materiaali aivina sekä villa- ja kultalanka. Idea syntyi sateisena päivänä jolloin myös paistoi aurinko. Työn valmistuttua veljeni Hannes antoi sille nimen Sadepisarat.

Kilparata

Idea syntyi Keke Rosbergin voitettua formuloiden MM:n. Juuttikankaalle on ikuistettu kilparadan lisäksi katsomo ja varikko sekä varikkoruusut.

Seinävinokas

Valmistettu villalangasta spiraalihapsutekniikalla.
Kiinnittäessäni spiraalihapsuja tukikeppiin veljeni Hannes ihmetteli vinoon painunutta työtä, mikä seinävinokas se oli. Totesin kysymyksen sisältävän valmisteilla olevan tekstiilin kuvaannollisen nimen. Tapio Marttila pysähtyi Seinävinokkaan eteen ja kysyi, olenko tehnyt sen omasta päästäni. Kyllä, omasta päästäni ja villalangasta, vastasin. Ilkka Taitto kysyi Seinävinokkaan nähdessään, soiko se. Vastasin, että hänen käsissään se saattaisi soidakin.

Punaleimu

Materiaali villalanka, pohjakangas juuttia.

Työ oli viittä vaille valmis ja kiinnitin spiraalihapsusta tehtyä vuosilukua, kun veljeni Hannes kysyi: "Mikä punaleimu meille nyt on tullut?" Kysymys piti sisällään erinomaisen nimen.

Valmistustekniikka on Leila Koon keksintö ja sikäli hyvä jos väsyy katselemaan työtä ei tarvitse muuta kuin ottaa langan päästä kiinni niin se alkaa purkautua. Tällöin voi vaikka ottaa sukkapuikot ja alkaa kutoa sukkia.

Nukkalaudat

Suunnitellut Leila Koo.
Valmistanut Pekka Woronkoff. Materiaali koivu.

Nukkalautoja Leila Koo on käyttänyt valmistaessaan Punaleimu - ja Vain vähän rakkautta-tekstiilit.
Varta vasten suunnitellun puun päälle kierretään mahdollisimman tasaisesti lankaa ja joka sidotaan ompelukoneella ompelemalla. Tämän jälkeen työ otetaan nukkalaudalta pois ja ommellaan tekeillä olevaan työhön haluttuun muotoon.

Fransupitsi

Fransupitsiä tekeillä Fransu-puuksi muuntuneessa kerinpuussa.

Kulmavaate Itsenäisyytemme vuosikymmenet ja Heli Sammaliston maalaama akvarelli

Kulmavaatteen suunnittelu ja valmistaminen Leila Koo. Materiaali villa, aluskangas juuttia.

Kuvaannolliset itsenäisyytemme vuosikymmenet muodostuvat spiraalihapsusta tehdyistä toisiinsa kietoutuneista "vuosikymmenrenkaista". Niiden keskellä oleva harmaa on kallioinen maaperämme josta kasvaa metsävaranto, vihreät tupsut. Vuosirenkaita ympäröi kaikki mitä kahdeksaan vuosikymmeneen mahtuu, aina punaista viivaa myöten.

Kulmavaatteen reunassa on fransupitsiä. Siitä oli alkuaan tarkoitus tulla hartiahuivi. Lanka on poikkeuksellisen karkeasta lampaan (ison pässin) villasta käsin kehrättyä. Leila Koon saatua fransun valmiiksi hän otti työn pois fransupuusta ja huomasi, etteivät aloituspää ja lopetuspää olleetkaan saman levyiset. Ehkäpä syynä oli se, että työtä oli tehty pyhänä ja kaiken lisäksi "kirko aikan" muilta perheen jäseniltä salassa askarteluhuoneessa, samalla radiojumalanpalvelusta kuunnellessa.

Fransuhartialiina

Leila Koo pukeutunut solmimaansa fransuhartialiinaan 26.2.2008 iltapäiväkävelylle mennessään.

Leila Koo on perhos-fani. Se näkyy nyplätyissä käsitöissäkin.

Pyöreä perhospitsi.

Leila Koo teki suunnittelemansa München-frivolité-pitsin katsellessaan TV:stä Münchenin olympialaisia kesällä 1972.

Pitsissä näkyvät niin Virenin kaatuminen kuin hänen voittonsakin. Sieltä löytyvät myös Vasalan ja Karppisen voitot.
München-frivolité on valmistettu erittäin ohuesta pellavalangasta.