Antolan tilan päärakennuksena vuoteen 1978 asti palvellut talo Kalannin Kytämäestä kotoisin olleen taiteilija Sakari Kallilan kankaalle ikuistamana.

Piirros Vanhatalo In memoriam -kansiosta. Purkutöiden edetessä paljastui kauniista luonnonkivistä ladottu tuvan lieden reunus.

Piirros Leila Koo tammikuussa 1981.

Leila Koo:n syntymäkoti pilkistää kalliokasvipuutarhan taustalla.

Kuva Emil Hyvärinen

Vanhatalo in memoriam-kansio käsittele Antolan tilan historiaa vuosina 1692-1981.

Ajatus kansion tekemisestä syntyi, kun Antolan tilan entinen päärakennus siirrettiin Rymättylään, Paavaisten Lookilaan alkuvuodesta 1981.

Kansiossa on omistajaluettelo sekä asiakirjoja, valokuvia, tapettinäytteitä ja runsaasti perimätietoa.

Antolan tila on yksi maakirjassa olevista Uusikirkko Tl:n (vuodesta 1936 alkaen Kalanti) Peteksen kylän viidestä kantatalosta. Talonumero on 5. Vuonna 2012 tilanumero oli 13. Peteksen kylän kaikki kantatalot olivat silloisen Valkimeren rannalla. Talouskeskukset olivat hyvin lähellä toisiaan. Alkuperäisellä paikallaan ovat vielä Nuutila ja Yli-Pirilä. Ensimmäisenä tästä kiinteästä
kokonaisuudesta siirtyi pois Antola pian isojaon tultua päätökseen 1798 Kappelintien varteen, kylän peltoalueen korkeimman kohdan laitaan. Ranta
siirtyi 1910 ja Mattila vuoden 1918 uusjaon jälkeen.

Talouskeskuksen siirto oli suuri tapahtuma Antolan tilan historiassa. Päärakennuksen lisäksi siirrettiin ainakin luhti, paja, riihi, sauna ja vilja-aitta. Varmaa myös lukuisia muitakin rakennuksia, kuten karjarakennuksia ja rehusuojia. Rakennukset joissa oli tulisija sijoitettiin
riittävän kauas toisistaan. Myös vilja-aitta kuului tähän ryhmään kuningas Kustaa III:n antaman säädöksen mukaan. Talouskeskus perustettiin Kylänpään torpan pihapiiriin. Torpan asuinrakennus jäi edelleen käyttöön. Se on purettiin vasta 1920-luvulla, jolloin paikalle
rakennettiin kanala/puuhuone/kellari rakennus. Tämä sai väistyä puolestaan 1974 nykyisen asuinrakennuksen tieltä.

Antolan pihapiirissä, noin 30 metrin päässä asuinrakennuksesta pohjoiseen oli susikuoppa. Perimätiedon mukaan siitä oli 1800-luvun alkupuolella saatu useita susia lihasyöttiä houkutuksena käyttämällä. Tällöin elettiin aikaa jolloin eläimet talvella teurastettiin tuvassa, muun lämpimän tilan puuttuessa. Näin meneteltiin susienkin kanssa. Tuvan orteen ne vedettiin kinneriin ja nyljettiin. Antolan silloisilla isännillä on kerrottu olleen omasta kuopasta pyydetyistä susista valmistettu susiturkki.

Susikuoppa oli olemassa vielä lapsuudessani melko hyvä kuntoisena. Se oli suorareunainen ja lapsen mielestä syvä kuoppa, jonka lähellekään ei uskaltanut mennä. Pelkäsin jos sieltä kuitenkin tulisi jonkun suden haamu. Vuosien kuluessa kuoppa alkoi sortua ja nyttemmin sen paikka on jäänyt uudisrakennuksen alle.

Antolan tilan pihapiirin välittömään läheisyyteen valmistui uusi tuulimylly vuonna 18. Silloinen isäntä Carl Carlsson kirjoitti myllyn seinälautaan:
"minä Carl Carllen poika Käyttä ensimmäise päivä täsä myllys 18 1/3 44".
1937 suuren myrskyn aikana mylly kaatui, eikä sitä enää pystytetty uudelleen. Myllyin kivet ja seinälaudat ovat tallella.

Nykyinen omistajasuku tuli tilalle 1879. Tällöin Robert Sorvola ja hänen ensimmäinen vaimonsa Kustaava ostivat tilan. Antola tuli tällöin myös perheen sukunimeksi. (Robert Antola oli yksi Yli-Uudenkartanon suvun perusperheen lapsista.) Kustaava kuoli 1888.
Robert avioitui 1894 Serafia Kareksen kanssa. Robertin ja Serafian poika Arvi osti tilan 1917. Hän avioitui 1918 Hilma Rannan kanssa. (Hilma on yksi Rannan suvun perusperheen lapsista.) Arvin ja Hilman tytär Raili osti puolisonsa Teijo Tuomisen kanssa Antolan tilan 1967. Heidän poikansa Hannes jatkaa tilan pitoa vuokraviljelijänä.

Yksi Antolan tilan pelto on nimeltään Kirkkovainio. Se on ollut Velluan seurakunnan papin nautinta-alue eli palkkapelto. (Velluan seurakunta oli yksi muinaisen Kalannin alueen seurakunnista. Se mainitaan vielä Mikael Agricolan laatimassa seurakuntaluettelossa ) Velluan kirkkoon on Antolasta ollut matkaa n. 3 km.

On varsin toden näköistä, että Antolan tilan alueella, Kappelintien varrella on ruumiskivi. Paikka on 1400-luvulla ollut aivan meren rannassa. Yli Valkkimeren tuodut ruumisarkut laskettiin tälle kivelle ja matka, etenkin kesäisin, jatkui kantamalla uudelle kirkolle (n. 6 km) hautaamista varten.

Antolan tilan mailla oleva ruumiskivi on tärvelty. Kivi on ollut 1400-luvulla aivan meren rannassa. Taustalla näkyy katovuoden 2018 ohran kasvustoa.

Pertti Arkko kuvasi "lintukodin" kulkuaukon ollessaan luontoretkellä Antolan pihapiirissä.

Kuva Tuija Hannula, vuonna 1994.

Metsäköynnökset ja joriinit kuuluivat Antolan tilan navetan seinustalle vielä 2010-luvun alussa. Enimmillään metsäköynnöksiä oli 11 ja joriineita 114.

Leila oli kasvattanut metsäköynnökset 1950-luvun lopulla Hollannista tilatusta taimesta.

Antolassa harrastettiin raviurheilua. Vuodelta 1932 olevassa kuvassa tamma Oija, kilpa-ajorattailla Arvi Antola.
 

Lehtileike